keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Henkilö, jota et enää ikinä näe, mutta jonka muistat

772014

Se oli heinäkuinen päivä.
Poika kantoi laatikkoa käsissään, ohitti tytön sinihameisen.
Deodorantin tuoksu leijaili pojan perässä kun hän käveli pitkin kaupan käytävää.
Kun tyttö ohitti kassan ja rupesi pakkaamaan äitinsä ostoksia pussiin, poika näytti odottavan jotakin.
Tytön kantaessa kassiaan autoon, poika oli jo mennyt ulos ja odotti loppua perhettään autoon.
Tyttö ei tohtinut katsoa poikaa paljonkaan mutta huomasi tämän vilkaisevan häntä.
Nostaessaan kassiaan autoon, tuli tuulenpuuska joka paljasti tytön jalkoja liikaa.
Tietämättä sitä oliko poika nähnyt äskeisen, tyttö meni autoon nolostuneena,
mutta auton lähdettyä liikkeelle tyttö vieläkin vilkuili poikaa.
Ja niin kaikki loppui.

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Koska toivo lähtee ihmisestä viimeisenä

Pähkäilyä, minne jatkokoulutukseen. Ihan liikaa vaihtoehtoja.
Toivon että löydän sen oman jutun jota haluan tehä 50 vuotta ja lisääkin.
Pitää vaan rukoilla, kyllä kaikki järjestyy. On aina järjestynyt.

© Teresa, palvelun tarjoaa Blogger.