sunnuntai 31. toukokuuta 2015

lauantai 30. toukokuuta 2015

torstai 14. toukokuuta 2015

maanantai 11. toukokuuta 2015

Ihastuin

... näihin ruusuihin <3 Ihanan värisiä! Oli muuten yllätys, kun avasin paperin niin sieltä sisältä ilmestyi kiva käsikoru. Reilun kaupan kukkakimpuissa on näemmä jonkun tietyn ajanjakson ajan käsikoru mukana.

sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Rakastuin

 ... huiviin, jonka sain isoäidiltäni ♡

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Kello näyttää 0:39 ja se saa aikaan syvällisiä ajatuksia

Miksi uskon Jumalaan?
Mä en oo oikein ikinä miettinyt tätä kunnolla ja musta tää on jotenkin vaikea kysymys koska Jumalan olemassaolo on aina ollu mulle ihan päivänselvä juttu, niinkun se, että tuuli on olemassa. Mä oon kasvanut ja varttunut uskovaisessa kodissa, joten oon aina tienny et Jumala on olemassa. 
Mulle tää on myös sen takia vaikea kysymys, koska kuten aiemmin viittasin tuuleen, niin musta Jumalaa voi jollain tavalla verrata esimerkiks tuuleen. 
Sä uskot tuuleen, vaikka sä et nää sitä ja eihän kukaan sulta kysy että uskotko sä että tuuli on olemassa. Mutta jos kysyis, mitä sä vastaisit? Niinpä, mut se ainakin vetäis sanattomaks.
Joten oikeesti, en osaa vastata siihen miksi mä uskon Jumalaan.
Mun mielestä kukaan ei voi antaa kattavaa vastausta tähän kysymykseen muutenkaan.
Mutta sen mä voin sanoa, että mä oon nähnyt mitä Jumala voi tehdä ja mä oon kokenut sen itekkin.
Esim. mä rukoilin kerran että saisin kokee ihanan rakkauden ja ilon ja sitten mä menin rukoiltavaks eteen Arvokas- tapahtumassa, ja arvatkaapa mitä? Jumala vastas mulle ja se ilo, se oli niin ylenpalttista! Mä vaan hymyilin korvista korviin yltävää hymyä ja itkin ilosta ja se hetki vaan oli niin ikimuistonen.
Oon saanu myös paljon muita rukousvastauksia, mut en niitä kaikkia laita tähän kun ei kukaan jaksais lukea, siitä tulis niin pitkä lista (:-D).
Sen mä vaan sanon että Jumala toimii ja on olemassa, mitä ikinä mieltä kukaan toinen onkaan. Toivoisin että kaikki sais kokea Jumalan valtavan rakkauden jonka Hän haluais kaikille antaa. Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä, mutta ei samalla rakkaudella. Kaikille on olemassa oma rakkaus, ainutlaatuinen rakkaus. Jumala antaa sellasen yliluonnollisen rauhan sun sisimpään ja positiivisuuden ja luottavaisuuden. Jotenkin elämä on paljon helpompaa kun saa luottaa että koko elämä on Isän käsissä.

------------------------
Mulla ei oo oikeestaan harmainta hajuakaan miksi mä tälläsen postauksen väsäsin ja mikä tän idea oli.. Ehkä se oli ton kysymyksen miettiminen mutta mä taisin vähän poiketa aiheesta.. Hups, hehe.

Mutta mutta, entäs te? Onko teistä joku uskossa? Entä herättikö tää postinki jotain ajatuksia teissä? Jos herätti niin mitä? Suuttumusta kenties? Oon pahoillani jos näin on, koska se ei ollut tarkotus. 
Joku kerran sano, että Jumalasta kertominen muille ei oo tyrkyttämistä, vaan se on suosittelua. Sitä mieltä mäkin oon. 

tiistai 5. toukokuuta 2015

There's no shadow without light

Aurinko kun päätti retken,
siskoistaan jäi jälkeen hetken
päivänsäde viimeinen.
Hämärä jo mailleen hiipi,
päivänsäde kultasiipi
aikoi juuri lentää eestä sen,


Vaan menninkäisen pienen näki vastaan tulevan;
se juuri oli noussut luolastaan.
Kas, menninkäinen ennen päivän laskua ei voi
milloinkaan elää päällä maan.


He katselivat toisiansa
menninkäinen rinnassansa
tunsi kuumaa leiskuntaa.
Sanoi: "Poltat silmiäni,
mutten ole eläissäni
nähnyt mitään yhtä ihanaa!


Ei haittaa vaikka loisteesi mun sokeaksi saa
on pimeässä helppo vaeltaa.
Käy kanssani, niin kotiluolaan näytän sulle tien
ja sinut armaakseni vien!"


Mut säde vastas: "Peikko kulta,
pimeys vie hengen multa,
enkä toivo kuolemaa.
Pois mun täytyy heti mennä,
ellen kohta valoon lennä
niin en hetkeäkään elää saa!"


Ja niin lähti kaunis päivänsäde, mutta vieläkin
kun menninkäinen yksin tallustaa,
hän miettii miksi toinen täällä valon lapsi on
ja toinen yötä rakastaa.

Teksti Yön laulusta: "Päivänsäde ja menninkäinen". Sanat on kopioitu täältä.

maanantai 4. toukokuuta 2015

Inspiration wall

Hän teki minut. Hän loi minut. 
Mutta miksen saanut sydäntä, miksen saanut elämän henkäystä?
Nyt joudun elämään tällä paperin sivulla koko elämäni. Täysin jähmettyneenä.
Tässäkö on elämäni tarkoitus? 
Olla elämättä? Olla paikoillaan ikuisuuden. 
Sain avonaisen suun, mutten ääntä jolla puhua.
Sain korvat, mutten kuuloa.
Sain nenän, mutten hajuaistia.
Sain silmät, mutten näkökykyä.
Kaikkialla on pimeää ja hiljaista. Liian hiljaista.
Miksi pystyn ajatella? Eihän minulla ole aivoja.

perjantai 1. toukokuuta 2015

Curvy model

Kuvat on ottanut rakas äitini ♡

Ostin nuo housut kirpusta ja halusin sit niitä kuvailla kun ne oli niin hauskat. Hain näissä kuvissa ehkä jotain vanhanaikasta, en osaa sanoa minkä luvun tyyliä.
Jos multa kysytään niin mallien kokolappu sais vaihtua ainaki kolmeenkymmeneenkaheksaan. Ja xl-mallit vois olla oikeesti xl-kokosia eikä mitään m-kokosia. Miks ne on xl-malleja jos niiden koko on 40? Huoh.

Nythän on vappu. Meillä ei vappua oikein mitenkään juhlita, enkä mä voiskaan tehä mitään koska mulle iski taaas flunssa. Oon syönykkin terveellisesti niin missä vika? Tylsää tää sairastelu.
Mutta hyvää vappua kaikille, älkäähän vetäkö överiks! :(

//EDIT: muokkasin taas blogiani, halusin että nää kuvat näkyy kokonaisina siinä näytöllä, mutta tajusin liian myöhään että niin en pääse koskaan tekemään koska se vaatis vaakakuvien koon muuttamisen ihan älyttömän pieniks, niin että niistä menis laatua yhä enemmän. Joten räpläsin tän kanssa varmaan pari tuntia ihan vaan palatakseni samaan alkutilanteeseen. Niinpä.

Mun täytyy myöntää että mä kokeilin photoscapella naaman suttaamista tai siis että siitä tulis semmonen tasanen ja käytin sitä tossa ylimmässä kuvassa kun mulla oli pari näppyä näkyvillä. Musta tuntu että se on jotenkin huijausta ja jos kertosin siitä teille niin se ei ehkä olis niin paha juttu... :D

Gran Canaria- Maspalomas

Me käytiin Maspalomaksessa 20.3.-28.3 välisenä aikana ja voi että siellä oli ihanaa! En halua ees muistella sitä, kun tulee niin järjetön ikävä. Ton takia en myöskään halunnu muokata kaikkia kuvia blogiin. Mut kuvia tuli otettua paljon, kamera meni täyteen.
Tosiaan, kun lähettiin lentokoneella ilmaan niin olin niin jännittyny, ihan paniikissa ku mulle oltiin kerrottu että se lähtö on kauhea mutta sehän oli aivan ihanaa tuntea se vauhdin huuma ja huomata että nyt ollaan ilmassa! Oli ihana kyllä päästä maan pinnalle takasinki :D
Kun me lennettiin sieltä pois niin meille suotiin auringonlasku ihasteltavaks. Se oli niin kaunis ja samoin oli kaupungin valot jotka loisti muuten pimeässä maailmassa. Mun mielestä kaikkien pitäis nähä maailma lentokoneesta. Se on niin kaunis ja ihmeellinen ja sitä ajatellessa tulee vaan mieleen että Jumalan on täytyny se luoda.
Oli kyllä niin masentavaa palata Suomeen, vettä sato ja oli kylmä eikä missään ollu enää palmuja!

Mutta hyvät muistot matkasta jäi, oli ihanaa <3

© Teresa, palvelun tarjoaa Blogger.